UP – Kohti korkeuksia
Tänään uutisissa puhuttiin pojasta, joka lähti pitkälle lennolle valtavalla helium-pallolla. Kun pallo viimein saatiin alas, poikaa ei löytynyt mistään.
Mutta asiaan: eilen tuli nähtyä UP -elokuva. Kiinnostuin siitä tietysti siksi, että se on Pixarin tuotos, mutta myös siksi, että sitä mainostettiin suunnilleen lauseella “Suurin seikkailu on matka kotiin”. Halusin ehdottomasti tietää mistä elokuva oikeasti kertoo (en sitä mitä siinä tapahtuu). Ja kyllähän se tässä suhteessa täytti odotukset. Jokainen tehkööt omat tulkintansa. Niille elokuva todella jättää tilaa!
Mitä leffan viihdearvoon tulee niin en ollut oikein tyytyväinen. Mukana ei ollut kovin montaa kohtausta, jossa nauru olisi tullut sydämestä. Myös 3D-lasit painoi ikävästi nenää ja päätinkin tämän leffan ansiosta, etten enää mene koskaan katsomaan elokuvia 3D-versioina. Vuonna 2001, kun kävin ensimmäisen kerran IMAX 3D-leffassa, olin aivan myyty, mutta nyt tuntuu siltä, että koko homma on turhaa kikkailua. Ehkä olen kasvanut aikuiseksi tai jotain, mutta en vaan jaksa mitään muovirillejä, jotka vaan tummentaa kuvaa 50%.